På svenska längre
Kun korkeakoulu pyrkii vastaamaan alueellisiin ja valtakunnallisiin tarpeisiin, eikö hedelmällisimpiä ratkaisuita voisi löytyä juuri tulevilta alojensa ammattilaisilta eli opiskelijoilta?
”Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta (TKI) yhdistää Tampereen ammattikorkeakoulun monialaisen osaamisen sekä modernit oppimis- ja innovaatioympäristöt yhteistyökumppaneiden ja yhteiskunnan tarpeisiin. Yhteiskunnallinen näkökulma on keskeisesti mukana kaikessa TAMKin TKI-toiminnassa. Keskitymme erityisesti kestävämmän ja oikeudenmukaisemman maailman luomiseen. Kehitämme uusia, laaja-alaisia ratkaisuja alueellisiin ja valtakunnallisiin tarpeisiin. Sovellamme uusinta tutkimustietoa työelämälähtöisesti. Toimimme yritysten, yhteisöjen ja julkisen sektorin kanssa.” (Tutkimus- ja kehitystoiminta TAMKissa, n.d.)
Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta eli tuttavallisemmin TKI on noussut kuumaksi puheenaiheeksi tänä vuonna lähes keskustelussa kuin keskustelussa, esimerkiksi SuomiAreenassa ja AMK-päivillä.
Samalla kun koulutuksesta leikataan, TKI-toimintaa kuitenkin tuetaan valtion toimesta – mistä tämä kertoo? Arenen tekemästä lausunnosta selviää, että samalla kun ammattikorkeakoulujen reaalinen rahoitustaso on vuoden 2025 talousesityksessä n. 200 miljoonaa euroa pienempi kuin vuonna 2011, on TKI-toimintaan kuitenkin tulossa 280 miljoonaa euroa lisää vuonna 2025 verrattuna edellisvuoteen. Koulutuksen kohdalla rahoitus laskee edellisvuoteen noin 7 miljoonalla eurolla. (Arenen viestintä, 2024)
TKI-toimintaa löytyy hyvin monen tasoista sekä monenlaista Suomen korkeakoulukentältä, ja uskallan väittää, että useammin sitä ei osata täysin hyödyntää. TKI-toiminta on liian usein täysin irrallaan koulutuksesta. Koulutuksesta, joka yhdessä TKI-toiminnan kanssa tukisi toinen toistaan kohti parempia tuloksia, niin talouden kuin koulutuksen laadun näkökulmasta.
TAMKin rehtori Mika Hannula on todennut, että:
”Ammattikorkeakoulun TKI-toiminta tukee opetusta ja tarjoaa väylän, jossa opiskelijoiden osaaminen, luovuus ja rohkeat ideat voidaan valjastaa alueellisten ja yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseen. Kun opiskelijat osallistuvat TKI-hankkeisiin, he eivät ainoastaan opi itse, vaan myös tuottavat konkreettisia ratkaisuja työelämän ja yhteiskunnan tarpeisiin. Pidemmän päälle tämä kaikki on eduksi myös opetuksen sisällölle ja ajantasaisuudelle.”
Miten TKI voisi olla osa opiskelijoiden arkea esimerkiksi opintojen kautta?
Se, mikä yhdistää TKI-toimintaa ja esimerkiksi omia opintojani Verkostoissa oppimisen ja osaamisen tutkinto-ohjelmassa, on monialainen osaaminen sekä modernit oppimisympäristöt. Myös opiskelijalähtöinen innovointi näkyy vahvasti opinnoissamme, kun ideoista lähdemme työstämään konkreettista toimintaa, useimmiten työelämän kanssa yhteistyössä.
Miten tämän yhteyden saisi jalostettua mukaan käytäntöön?
Kun korkeakoulu pyrkii vastaamaan alueellisiin ja valtakunnallisiin tarpeisiin, eikö hedelmällisimpiä ratkaisuita voisi löytyä juuri tulevilta alojensa ammattilaisilta eli opiskelijoilta?
Työelämälähtöisyyden saisi kytkettyä suoraan opintoihin, jossa myös korkeakoulu voisi hyötyä ja samalla opiskelija luoda verkostoja tulevaisuuteen.
Kävin joulukuussa 2024 TAMKin porukan kanssa Tallinnassa lyhytvaihdossa TTK University of Applied Sciences –korkeakoulussa, missä TKI-toimintaa on osattu hyödyntää mielestäni oikein. Aiheena meillä oli opiskelijoiden tukeminen ja tähän liittyen pääsimme ohjelman lomassa tutustumaan myös TTK UASin labroihin Mõdrikun kampuksella. Siellä oli hienosti hyödynnetty niin labtoimintaa yleisesti tutkimuksissa, kuin myös tehty näistä myytäviä palveluita opiskelijoille. Opettaja kertoi, kuinka opiskelijat tykkäävät usein tulla ennen stressaavaa koeviikkoa käymään esimerkiksi valohoidossa tai hieronnassa rauhoittumassa.
TAMKista löytyy jo monia labeja, kuten Sote Virtual Lab, joiden hyödyntämisessä ja yleisessä näkyvyydessä opiskelijoille olisi suuresti petrattavaa. Osassa on osattu jo hyödyntää esimerkiksi sitä, että opiskelijat saattavat päästä harjoitteluun labiin, mikäli muuta harjoittelupaikkaa ei löydy. Labien toiminnoissa on kuitenkin suuria heittoja, joten se ei takaa samanlaista oppimiskokemusta kuin harjoittelu.
TAMK on onnistunut luomaan vahvan verkoston työelämään, joten sen hyödyntäminen vahvemmin tulevaisuudessa esimerkiksi opiskelijaprojektien tai opinnäytetöiden löytymisessä olisi järkevää. Opiskelijoiden – tulevaisuuden ammattilaisten – jo aikainen ja aktiivinen mukaan ottaminen projekteihin auttaa integroimaan opintoja vahvemmin työelämään ja laajentamaan verkostoja jo aikaisessa vaiheessa.
Helena Maijanen, 2025
Puheenjohtajaehdokas SAMOKin hallitukseen 2026
Lähteet:
TUNI. Tutkimus- ja kehitystoiminta TAMKissa. n.d. Verkkosivu. Viitattu 24.7.2025. https://www.tuni.fi/fi/tutkimus/tutkimus-ja-kehitystoiminta-tamkiss
ARENE. Koulutus ei saa jäädä T&K-toiminnan rahoituksen jalkoihin. Arenen viestintä 2024. Verkkosivu. Viitattu 25.7.2025. https://arene.fi/ajankohtaista/koulutus-ei-saa-jaada-tk-toiminnan-rahoituksen-jalkoihin/
Kuva: Petra Toivonen
FoU-verksamhet behöver studerande
När en yrkeshögskola strävar efter att svara på regionala och nationella behov, kunde inte de mest fruktbara lösningarna komma just från framtidens yrkesverksamma — studerande?
”Forskning-, utvecklings- och innovationsverksamhet (FoU) förenar Tampere yrkeshögskolas mångvetenskapliga kompetens med moderna lärmiljöer och innovationsmiljöer för att möta behoven hos samarbetspartner och samhället. Ett samhälleligt perspektiv är centralt i all FoU-verksamhet vid TAMK. Vi fokuserar särskilt på att skapa en mer hållbar och rättvis värld. Vi utvecklar nya, breda lösningar för regionala och nationella behov. Vi tillämpar den senaste forskningen med arbetslivsinriktning. Vi samarbetar med företag, organisationer och den offentliga sektorn.” (Tutkimus- ja kehitystoiminta TAMKissa, n.d.)
FoU-verksamhet har blivit ett hett samtalsämne i år i nästan varje diskussion, till exempel på SuomiAreena och under YH-dagarna.
Samtidigt som utbildningen står inför nedskärningar, får FoU-verksamheten statligt stöd — vad säger detta oss? Enligt ett uttalande från Arene är den reella finansieringsnivån för yrkeshögskolorna i budgetförslaget för 2025 cirka 200 miljoner euro lägre än år 2011, medan FoU-verksamheten får 280 miljoner euro mer år 2025 jämfört med föregående år. Utbildningsfinansieringen minskar däremot med cirka 7 miljoner euro från föregående år. (Arenen viestintä, 2024)
FoU-verksamhet förekommer på många nivåer och i många former inom Finlands högskolesektor, och jag vågar påstå att den ofta inte utnyttjas fullt ut. Alltför ofta är FoU-verksamheten helt frikopplad från utbildningen — trots att utbildning och FoU tillsammans kunde stödja varandra mot bättre resultat, både ekonomiskt och kvalitativt.
TAMK:s rektor Mika Hannula har sagt:
”FoU-verksamheten vid yrkeshögskolor stöder undervisningen och erbjuder en väg där studerande kompetens, kreativitet och djärva idéer kan användas för att lösa regionala och samhälleliga utmaningar. När studerande deltar i FoU-projekt lär de sig inte bara själva, utan producerar också konkreta lösningar för arbetslivets och samhällets behov. På längre sikt gynnar detta även undervisningens innehåll och aktualitet.”
Hur kunde FoU bli en del av studerande vardag, till exempel genom studierna?
Det som förenar FoU-verksamheten och mina egna studier inom utbildningsprogrammet Lärande och kompetens i nätverk är mångvetenskaplig kompetens och moderna lärmiljöer. Studerandedriven innovation syns också starkt i våra studier, där vi utvecklar konkreta åtgärder utifrån idéer, ofta i samarbete med arbetslivet.
Hur kunde denna koppling förädlas till praktik?
När en yrkeshögskola strävar efter att svara på regionala och nationella behov, kunde inte de mest fruktbara lösningarna komma just från framtidens yrkesverksamma — studerande?
Arbetslivsinriktning kunde kopplas direkt till studierna, vilket skulle gynna både högskolan och ge studerande möjlighet att bygga nätverk för framtiden.
I december 2024 deltog jag i ett kort utbyte i Tallinn med en grupp från TAMK vid TTK University of Applied Sciences, där jag tycker att FoU-verksamheten används på ett effektivt sätt. Temat var studerande stöd, och under programmet fick vi besöka TTK UAS:s laboratorier på Mõdriku-campus. Där användes laboratorieverksamheten imponerande både i forskning och som tjänster som kunde säljas till studerande. En lärare berättade att studerande ofta gillar att komma för ljusbehandling eller massage före stressiga tentaperioder för att koppla av.
TAMK har redan flera laboratorier, såsom Sote Virtual Lab, men deras användning och synlighet bland studerande kunde förbättras avsevärt. I vissa fall har studerande kunnat göra praktik i laboratorierna om ingen annan praktikplats hittats. Dock varierar laboratoriernas verksamhet mycket, vilket inte garanterar samma lärandeupplevelse som traditionell praktik.
TAMK har lyckats bygga ett starkt nätverk med arbetslivet, så att utnyttja detta mer effektivt i framtiden — till exempel för studieprojekt eller examensarbeten — vore klokt. Tidig och aktiv involvering av studerande — framtidens yrkesverksamma — i projekt hjälper till att integrera studierna starkare med arbetslivet och att bygga nätverk redan i ett tidigt skede.
Helena Maijanen, 2025
Kandidat för ortförande i SAMOK 2026
Litteraturförteckning:
TUNI. Tutkimus- ja kehitystoiminta TAMKissa. n.d. Verkkosivu. Viitattu 24.7.2025. https://www.tuni.fi/fi/tutkimus/tutkimus-ja-kehitystoiminta-tamkissa
ARENE. Koulutus ei saa jäädä T&K-toiminnan rahoituksen jalkoihin. Arenen viestintä 2024. Verkkosivu. Viitattu 25.7.2025. https://arene.fi/ajankohtaista/koulutus-ei-saa-jaada-tk-toiminnan-rahoituksen-jalkoihin/
Bilder: Petra Toivonen