Minussa herättää suuria tunteita tekoäly ja erityisesti datakeskukset. Ei mitenkään erityisen positiivisia.
Menet mihin vaan ja kysyt, mitä Suomessa arvostetaan, vastaus on selkeä: luonto, demokratia ja maksuton koulutus. Vastaukset ovat aikalailla samat, oli vastaaja suomalainen tai ei. Näiden ympärille on vuosien saatossa kehkeytynyt suomalaiset arvot, syntynyt kulttuuria ja erityisesti suomalainen – nöyrä mutta jämpti – ylpeys.
Suomeen kaavaillaan tällä hetkellä yli sataa datakeskusta. Uskon, että kaikki tietää Googlen yli 300 hehtaarin laittomista hakkuista, mitkä ei ainakaan vielä ole johtanut sen kummempiin sanktioihin ja on edelleen epäselvää, kuinka rakennushankkeiden käy. Google hakkasi datakeskuksen tieltä noin 330 hehtaaria metsää ennen ympäristövaikutusten arvioinnin valmistumista.
Pidetäänkö suomalaista arvopohjaa siis pilkkana? Luontoa myydään “jätti-investointeina” ulkomaisille yrityksille välittämättä ympäristövaikutuksista – tai puhumattakaan siitä, kuinka ristiriidassa datakeskushankkeet on sen kanssa, mitä halutaan tapahtuvan lasten ja nuorten sosiaalisen median käytölle. Voitaisiin puhua myös siitä, mitä tekoälymurroksen mahdollistaminen aiheuttaa Opetus- ja kulttuuriministeriön ”Sivistyksestä suunta Suomelle” korkeakouluvision tavoitteelle osaamistason nostamisesta. Pelottavan varomattomasti kannustetaan näillä datakeskushankkeilla yhteiskuntaa ottamaan valtava tuottavuusloikka. Tähän liittyy monta ristiriitaista näkökulmaa, mistä ei puhuta lainkaan tarpeeksi.
Suomalainen luonto. Demokratia. Maksuton koulutus. Näitä asioita me ollaan allekirjoitettu jo vuosia. Nämä ovat meidän peruspilareita. Arvoja. Suomen ylpeydenaiheita.
Vääjäämättä tässä herää ajatus: jos enää ei suojella edes meidän luontoa, meidän sielunmaisemaa… niin miten käy tämän toisen peruspilarin, jossa pyritään turvaamaan tasavertainen lähtökohta hakeutua korkeakouluun, eli maksuton ja saavutettava koulutus. Sosioekonominen tausta ei saa olla este hakea korkeakouluun. Se ei saa myöskään olla kiilana opintojen edistämiselle tai loppuunsaattamiselle.
Datakeskushankkeiden myötä on todistettu, että suomalaista luontoa ei arvosteta kunhan siitä saa mahdollisimman paljon rahaa. Katsotaan luvaton ympäristön turmelu ilman kunnollisia arviointeja läpi sormien, kunhan se tuo verotuloja Suomeen. Onko siis samalla tavalla olemassa hinta, jolla ollaan valmiita romuttamaan koko maksuton korkeakoulujärjestelmä? Ei korkeakouluvisiota tulla saavuttamaan luomalla esteitä kouluttautumisen ja jatkuvan oppimisen tielle.
Nuorisobarometrin tulosten romahduksen suunta tulevaisuudenuskossa ja -toivossa tulee muuttaa nostamalla koulutuksen arvoa keskusteluista konkretiaksi. Meillä tulee olla oikeus elää terveellisessä ja monimuotoisessa ympäristössä. Meillä tulee säilyttää perusoikeus kouluttautua. Muuten suomalaisen yhteiskunnan perusarvoilta katoaa pohja.
Kirjoittaja on Tamkon puheenjohtaja Saara Ahola