Vaarallinen stressi

Kuva: unsplash.com

Kuva: unsplash.com

STRESSI on mielestäni ihmeellinen ilmiö. Sitä voivat aiheuttaa sekä myönteiset että kielteiset asiat, ja se on hyvä apulainen ja auttaa toimimaan, mutta liian suurena ja pitkäkestoisena se voi viedä jatkuvassa hälytystilassa olevan yksilön työkyvyn ja mielenterveyden. Se on ilmiö, joka sekoittuu oireiltaan helposti masennukseen ja toisinpäin. Stressi on vaarallinen tilanne, joka voi kierosti hiipiä kiireisen opiskelijan jos toisenkin elämään niin, että kireää fiilistä alkaa pitää normaalina olotilana.

 

Kävin kuuntelemassa tamperelaisessa Cafe&Bakery Mimosassa Vaarallinen stressi- aiheisen luennon. Tampereen kaupungin mielenterveys- ja päihdepalvelut & kumppanit järjestävät mielenterveyden iltapäiviä Cafe & Bakery Mimosassa perjantaisin. Iltapäivät sisältävät ammattilaisten, asiaan perehtyneiden ihmisten ja kokemusasiantuntijoiden johdolla ohjattuja keskusteluja erilaisista mielenterveysteemoista.

 

Opin teekupin äärellä sen, että stressillä on isäntänsä lailla oma vuorokausirytmi. Se on korkeimmillaan aamulla kahdeksan ja yhdeksän välillä sekä iltakahdeksalta. Helsingin Ylipiston ja Aalto-yliopiston tutkijat ovat selvittäneet erikoisia faktoja stressistä. Esimerkiksi, kun henkilö aloittaa työpäivän (tai opiskelupäivän), aamustressi helpottaa. Työn imussa stressin kokemus siis hälvenee hetkeksi. Osa taas valittaa kotitöiden stressaavuudesta, vaikka sydämen näkökulmasta monet kotityöt eivät aiheuta stressiä. Tutkimuksissa on myös selvinnyt, että miehet stressaavat eniten lauantaisin klo 14.00 jälkeen. Mikähän tähän mahtaisi olla syynä?

 

Luennolla puhui vaarallisen stressin läpikäynyt kokemusasiantuntija. Hän antoi vinkkejä siihen, että me muut emme joutuisi samaan tilanteeseen kuin hän, eli Pitkänniemen sairaalaan toipumaan. Vinkit olivat seuraavat:

”Älä luovu harrastuksistasi”
”Älä luovu sosiaalisista suhteistasi”
”Älä puske päin”
”Hemmottele itseäsi”
Mieli ja kroppa väsyneenä ainakin minä karsin liian huolettomasti harrastuksia ja sosiaalisia menoja, koska niille ei tunnu löytyvän mustaksi väritetystä kalenterista tilaa. Lisäksi tunnistan tehokkuuden, joka saattaa johtaa opiskelurytmin nopeuttamiseen tehokkuuden kasvattamisen toivossa, vaikka parempi vaihtoehto olisi himmailu.
Viimeinen vinkki, ”muista hemmottele itseäsi” on myös tärkeä. Hyvinvoiva ja huolella hellitelty ihminen jaksaa kohdata haasteita ja vaatimuksia.

 

Vaikeinta stressissä on mielestäni ymmärtää ja hyväksyä se, että mikään ärsyke ei sinänsä stressaa, vaan reaktio tilanteeseen riippuu yksilön vastustus- ja sietokyvystä, erityisesti näkökulmista ja asenteista. Elämäntilanne, itsensä johtamistaidot ja muut yksilön kyvyt vaikuttavat siihen, minkä koemme stressaavana. Toiselle stressaava tilanne on toiselle kuin arkinen kauppareissu, joten toisen väsymisen tunnistaminen ja ymmärtäminen on myös meille kaikille hyvä haaste.

 

Tein luennolla jaetun stressitestin, jonka tuloksena oli se, että olen kallellaan stressaantuneen puolelle. Tunnistan kyllä stressin, mutta joskus pidän stressioireitani toimintaa hidastavina tekijöinä.

 

Stressi on meidän apulaisenamme aina, ja koko elämämme on kokonaisvaltaista stressin säätelykyvyn opettelua. Aion siis pyöritellä luennolta saamiani vinkkejä, sekä tehdä stressitestin uudestaan parin kuukauden päästä, ehkä joululomalta palattuani. Jos vaikka hiukan pidennetyt yöunet ja lisääntyneet korttipeli-illat mummon kanssa tuottaisivat minulle stressivapaampia testituloksia.

 

Teksti: Anu-Maria Järvinen, sosionomiopiskelija, Proakatemia, TAMK

You may also like...

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *